Jalostuksen pahat kasvot?
Jälleen kerran braky rodut on olleet todella kovassa ristitulessa, uusia artikkeleja siitä miten omistajat kertovat sairaista koiristaan. Harvemmin kirjoituksissa kerrotaan siitä, mistä esimerkiksi mistä koirat ovat hankittuja.
Jenny+ teki viime syksynä jutun koirien jalostamisesta, sen jutun myötä mopsit saivat taas astetta pahemman maineen. Jutussa esiintyi kaksi mopsin näköistä espanjasta pelastettua koiraa. Syytettiin rodun jalostamista ja sitä miten kasvattajat eivät asialle tee mitään. Miten ihmeessä kasvattajat voivat vaikuttaa siihen miten pentutehtaat tuottavat sekarotuisia koiria? Se että koira näyttää mopsilta ei tee siitä mopsia.
Viimeisin juttu oli kun radiotyöntekijä kertoi miten koiransa on sairas ja miten katuu, että on kyseisen rodun ottanut. Jutussa ei vaan kerrottu, että koira on otettu aikoinaan virolaisesta pentutehtaasta.
Suomen mopsikerho on ottanut todella tosissaan mopsin ongelmat, sekä reagoinut niihin niin paljon kuin tähän asti on voitu, muutos ei tapahdu hetkessä. Se miten sitten jatkuvasti tuotetaan koiria ulkomailta sekä suomessa ilman minkäänlaisia terveystuloksia tai vaihtoehtoisesti välittämättä terveydestä. Se minkä syytöksen rotu saa, on jokseenkin kohtuutonta miten jalostusta syytetään. Suurin ongelma kun on se ettei jalosteta vaan tehdään pentuja, ajattelematta mitään varsinaista tavoitetta terveemmästä yksilöstä.
Se miten rotu on joutunut tälläiseen myllytykseen on jopa vähän epäreilua, epäreiluinta vastuullisille kasvattajille. Me saamme kantaa sen kaiken vastuun siitä mitä pentutehtaat sekä halpatuonnit syytävät maailmalle.
Kasvattajia huudetaan kantamaan vastuu ja tekemään jotain, suurin osa kasvattajista pitää paljon rahaa terveystutkimuksiin, tuonteihin, jalostuksellisiin kuluihin. Sitten kiitoksena siitä saa vielä uskotella miten rotu on ihan perusterve, hyvin liikkuva sekä aktiivinen ja pitkäikäinen seurakoira.
Miksi vastuuta ei ole sillä medialla ottaa selvää tai tuoda julki siitä millaisista olosuhteista koira on otettu tai millaiset terveystutkimukset vanhemmilla sekä lähisukulaisilla on. Eikä kyseenalaisteta yhtään ostajan vastuuta siitä miten perehtyy rotuun, tutustuu kasvattajiin, koiran vanhempiin vai ostaako pennun vain siitä peräkontista halvalla?
Tässäkin suurin ongelma on tämä nykyajan ihmisten mielensä pahoittaminen, on ostettu halpa pentu tai haluttu pelastaa se, ajattelematta yhtään sen pidemmälle. Sitten kun ollaankin ongelmissa ja eläinlääkärilaskut on isoja, herätään siihen että rotu onkin sairas vaikka todellisuudessa kyseisellä pennulla ei ole mitään tekemistä rodun kanssa, vaan on todellisuudessa hyvin terveeksi mainostettu sekarotuinen.
Jokainen tavoitteellisesti kasvattava sekä jalostuksellisesti eteenpäin ajatteleva ei sairaita käytä jalostukseen. Sanoisinkin, että tälläisessä tilanteessa entistä enemmän korostuu ostajan vastuu siitä mistä mopsinsa ostaa. Ostajien tulisikin ajatella millaista kasvatus- sekä jalostustyötä haluaa tukea, ei niinkään mistä sen pennun saa helpoimmilla, vastuullinen kasvattaja on kiinostunut siitä mihin pentunsa myy sekä mitä sille kuuluu myös jatkossa. Erityisen tärkeää olisiki tutustua kasvattajaan sekä hänen aikaisempiin pentueisiin sekä pentueiden ja sukulaisten terveystuloksiin.
Terveystulokset ei yksin kerro koiran terveyttä, koiralla voi olla paljon sellaisia sairauksia mitkä ei näy missään testatussa tuloksessa. Täytyisi myös ymmärtää se, että kyse on elävästä olennosta mihin geneettisten riskien lisäksi vaikuttaa elinympäristö sekä ravinto. Mihin on myös kadonnut se maalaisjärki asioiden suhteen siitä, että mikään koira tai elävä olento ei ole täysin terve? Kaikkea voidaan tutkia ja saada numeraalisia tuloksia, se kertoo ainoastaan sen hetkisen tilanteen, ei siitä mitä koira periyttää eikä mitä koira on vaikka vuoden päästä. Siihen mikä tulisi olla ehdoton jalostuksellinen tavoite olisi perusterve, hyvin elinvoimainen koira, joka lisääntyy helposti sekä liikkuu onnellisena.
Miksi jalostuksesta on tehty se paha mörkö, vaikka totuus on aivan toinen? Miksi media saa kerta toisensa julkaista rodun nimissä tapauksia, jotka todellisuudessa ei ole rotuun liittyviä vaan sekarotuisiin pentutehtaan tuotoksiin?
Toivon, että jokainen miettii koiraa ostaessa, rodusta riippumatta, millaiselta kasvattajalta sen hankkii. Sen lisäksi kaikista koirista ei ole jalostukseen, vaan se että halutaan pentuja omalla koiralla ei ole mikään kriteeri teettää pentuja. Jalostuskoiran pitäisi olla monelta osin, erityisesti terveydellisesti, keskivertoa parempi.
Jenny+ teki viime syksynä jutun koirien jalostamisesta, sen jutun myötä mopsit saivat taas astetta pahemman maineen. Jutussa esiintyi kaksi mopsin näköistä espanjasta pelastettua koiraa. Syytettiin rodun jalostamista ja sitä miten kasvattajat eivät asialle tee mitään. Miten ihmeessä kasvattajat voivat vaikuttaa siihen miten pentutehtaat tuottavat sekarotuisia koiria? Se että koira näyttää mopsilta ei tee siitä mopsia.
Viimeisin juttu oli kun radiotyöntekijä kertoi miten koiransa on sairas ja miten katuu, että on kyseisen rodun ottanut. Jutussa ei vaan kerrottu, että koira on otettu aikoinaan virolaisesta pentutehtaasta.
Suomen mopsikerho on ottanut todella tosissaan mopsin ongelmat, sekä reagoinut niihin niin paljon kuin tähän asti on voitu, muutos ei tapahdu hetkessä. Se miten sitten jatkuvasti tuotetaan koiria ulkomailta sekä suomessa ilman minkäänlaisia terveystuloksia tai vaihtoehtoisesti välittämättä terveydestä. Se minkä syytöksen rotu saa, on jokseenkin kohtuutonta miten jalostusta syytetään. Suurin ongelma kun on se ettei jalosteta vaan tehdään pentuja, ajattelematta mitään varsinaista tavoitetta terveemmästä yksilöstä.
Se miten rotu on joutunut tälläiseen myllytykseen on jopa vähän epäreilua, epäreiluinta vastuullisille kasvattajille. Me saamme kantaa sen kaiken vastuun siitä mitä pentutehtaat sekä halpatuonnit syytävät maailmalle.
Kasvattajia huudetaan kantamaan vastuu ja tekemään jotain, suurin osa kasvattajista pitää paljon rahaa terveystutkimuksiin, tuonteihin, jalostuksellisiin kuluihin. Sitten kiitoksena siitä saa vielä uskotella miten rotu on ihan perusterve, hyvin liikkuva sekä aktiivinen ja pitkäikäinen seurakoira.
Miksi vastuuta ei ole sillä medialla ottaa selvää tai tuoda julki siitä millaisista olosuhteista koira on otettu tai millaiset terveystutkimukset vanhemmilla sekä lähisukulaisilla on. Eikä kyseenalaisteta yhtään ostajan vastuuta siitä miten perehtyy rotuun, tutustuu kasvattajiin, koiran vanhempiin vai ostaako pennun vain siitä peräkontista halvalla?
Tässäkin suurin ongelma on tämä nykyajan ihmisten mielensä pahoittaminen, on ostettu halpa pentu tai haluttu pelastaa se, ajattelematta yhtään sen pidemmälle. Sitten kun ollaankin ongelmissa ja eläinlääkärilaskut on isoja, herätään siihen että rotu onkin sairas vaikka todellisuudessa kyseisellä pennulla ei ole mitään tekemistä rodun kanssa, vaan on todellisuudessa hyvin terveeksi mainostettu sekarotuinen.
Jokainen tavoitteellisesti kasvattava sekä jalostuksellisesti eteenpäin ajatteleva ei sairaita käytä jalostukseen. Sanoisinkin, että tälläisessä tilanteessa entistä enemmän korostuu ostajan vastuu siitä mistä mopsinsa ostaa. Ostajien tulisikin ajatella millaista kasvatus- sekä jalostustyötä haluaa tukea, ei niinkään mistä sen pennun saa helpoimmilla, vastuullinen kasvattaja on kiinostunut siitä mihin pentunsa myy sekä mitä sille kuuluu myös jatkossa. Erityisen tärkeää olisiki tutustua kasvattajaan sekä hänen aikaisempiin pentueisiin sekä pentueiden ja sukulaisten terveystuloksiin.
Terveystulokset ei yksin kerro koiran terveyttä, koiralla voi olla paljon sellaisia sairauksia mitkä ei näy missään testatussa tuloksessa. Täytyisi myös ymmärtää se, että kyse on elävästä olennosta mihin geneettisten riskien lisäksi vaikuttaa elinympäristö sekä ravinto. Mihin on myös kadonnut se maalaisjärki asioiden suhteen siitä, että mikään koira tai elävä olento ei ole täysin terve? Kaikkea voidaan tutkia ja saada numeraalisia tuloksia, se kertoo ainoastaan sen hetkisen tilanteen, ei siitä mitä koira periyttää eikä mitä koira on vaikka vuoden päästä. Siihen mikä tulisi olla ehdoton jalostuksellinen tavoite olisi perusterve, hyvin elinvoimainen koira, joka lisääntyy helposti sekä liikkuu onnellisena.
Miksi jalostuksesta on tehty se paha mörkö, vaikka totuus on aivan toinen? Miksi media saa kerta toisensa julkaista rodun nimissä tapauksia, jotka todellisuudessa ei ole rotuun liittyviä vaan sekarotuisiin pentutehtaan tuotoksiin?
Toivon, että jokainen miettii koiraa ostaessa, rodusta riippumatta, millaiselta kasvattajalta sen hankkii. Sen lisäksi kaikista koirista ei ole jalostukseen, vaan se että halutaan pentuja omalla koiralla ei ole mikään kriteeri teettää pentuja. Jalostuskoiran pitäisi olla monelta osin, erityisesti terveydellisesti, keskivertoa parempi.
