kuulumisia :)
Taas oli se aika kuukaudesta kun käytiin täyttämässä pakastin Dog Sports Centerissä Raisiossa. Raisio keikan jälkeen ja kylmälaukku piukkana koiranruokaa. Kotiin tultua pussitin ja punnitsin Gurulle ja Mirkulle valmiiksi 15 vuorokauden verran pusseja. Laitan Mossulaan valmiiksi pussiin kolmen päivän satsin; se sisältää 500g siipeä, lihaa noin 130-140g, kasvista 100g.
Vaihtelevuuden toteuttaminen on vaikeaa tällähetkellä molemmille Mossuloiden koirille. Gurulta kun on kieletty kaikki muu kuin broileri ja poro. Mirkku on kokeilussa missä on kalkkunaa ja broileria. Mirkulla lähinnä kokeillaan kropan puhdistautumista myös aloeveran avulla.
Viimeksi kirjoitin, että iltalukemisena oli Riikka Lahden kirja. Mielenkiintoista kirjassa oli eri vitamiinien analysointi. Heräsi heti sata ja yksi kysymystä, joista edes osan koitan muistaa kesäkuun luennolla. Yksi mitä aloin miettimään oli vitamiinien imeytyminen ja Siirin tiineysvaikeudet. Siirihän on astutettu kahteen kertaan. Ensimäisellä kerralla progejen mukaan ja jäi tyhjäksi. Uros tosin oli nuori silloin, että silläkin voi olla osansa. Toisella kerralla en ottanut progeja mutta astutettiin "fiiliksen mukaan" ja uros oli mulla viikon. Synnytys alkoi aikaisilla vuorokausilla; kaksi pentua, toinen kuoleena syntynyt ja toinen eli kolme päivää. Avautin elävän pennun ja tuloksena oli bakteeri johon oli kuollut.
Kun luin kirjaa ja vitamiinien vaikutuksista nartun tiinehtyvyyteen ja pentujen hyvinvointiin alkoi herämään kysymys, voisiko huono tuurini ollakkin jälkiseurausta Siirin huonosta syömisestä. Sitähän ei tiedä näin jälkikäteen sanottuna. Olen paljon pohtinut uskallanko Siiriä enää astuttaa, mutta kirjan luettuani aloin miettimään uskaltaisiko sittenkin vielä kerran?
Vitamiinien vaikutusta koiraan ei tule ajatelleeksi kun syöttää nappulaa; olen silti aina lisännyt vaihtelevasti erinlaisia öljyjä ja välillä raakaa lihaa lisänä. Olettamus että koira saa kaiken tasaisesti kuivaruuasta on jotenkin niin iskostunut mieliimme, silti me itse esimerkiksi tiedämme että tuoreista kasviksista vitamiinit imeytyvät huomattavasti paremmin. D-vitamiinista on puhuttu jo pitkään, miten suomen suositukset ihmisillä on huomattavasti alhaisemmat, mitä se todellinen tarve on.
Martalle syötin vadelmanlehtitabletteja, tuloksena oli 6 pentua, helppo synnytys ja erittäin hyvin lapsiaan hoitava narttu. Todellisuudessahan en tiedä miten paljon kyseinen yrtti kaikkeen vaikutti, Martta kun oli ensisynnyttäjä. Jatkossa kyllä aion tiineille nartuille lisätä ruokavalioon vadelmanlehtitablettia, D-vitamiinia ja auringonkukkaöljyä.
Kirja sinällään oli vähän pettymys muun kirjoituksen osalta; teksti oli kyllä hyvin luettavaa mutta turhankin ehkä selkeää minun makuun. Vitamiinit osuus oli tosiaan hyvä ja selvästi kirjotettu vitamiinien vaikutus koiraan. Muu kirjotus oli vähän turhankin ympäripyöreää. Suosittelen silti tutustumaan kirjaan. Oma suosikkini on edelleenkin Malin Ekblom "koiran luonollinen ruokinta".
Vaihtelevuuden toteuttaminen on vaikeaa tällähetkellä molemmille Mossuloiden koirille. Gurulta kun on kieletty kaikki muu kuin broileri ja poro. Mirkku on kokeilussa missä on kalkkunaa ja broileria. Mirkulla lähinnä kokeillaan kropan puhdistautumista myös aloeveran avulla.
Viimeksi kirjoitin, että iltalukemisena oli Riikka Lahden kirja. Mielenkiintoista kirjassa oli eri vitamiinien analysointi. Heräsi heti sata ja yksi kysymystä, joista edes osan koitan muistaa kesäkuun luennolla. Yksi mitä aloin miettimään oli vitamiinien imeytyminen ja Siirin tiineysvaikeudet. Siirihän on astutettu kahteen kertaan. Ensimäisellä kerralla progejen mukaan ja jäi tyhjäksi. Uros tosin oli nuori silloin, että silläkin voi olla osansa. Toisella kerralla en ottanut progeja mutta astutettiin "fiiliksen mukaan" ja uros oli mulla viikon. Synnytys alkoi aikaisilla vuorokausilla; kaksi pentua, toinen kuoleena syntynyt ja toinen eli kolme päivää. Avautin elävän pennun ja tuloksena oli bakteeri johon oli kuollut.
Kun luin kirjaa ja vitamiinien vaikutuksista nartun tiinehtyvyyteen ja pentujen hyvinvointiin alkoi herämään kysymys, voisiko huono tuurini ollakkin jälkiseurausta Siirin huonosta syömisestä. Sitähän ei tiedä näin jälkikäteen sanottuna. Olen paljon pohtinut uskallanko Siiriä enää astuttaa, mutta kirjan luettuani aloin miettimään uskaltaisiko sittenkin vielä kerran?
Vitamiinien vaikutusta koiraan ei tule ajatelleeksi kun syöttää nappulaa; olen silti aina lisännyt vaihtelevasti erinlaisia öljyjä ja välillä raakaa lihaa lisänä. Olettamus että koira saa kaiken tasaisesti kuivaruuasta on jotenkin niin iskostunut mieliimme, silti me itse esimerkiksi tiedämme että tuoreista kasviksista vitamiinit imeytyvät huomattavasti paremmin. D-vitamiinista on puhuttu jo pitkään, miten suomen suositukset ihmisillä on huomattavasti alhaisemmat, mitä se todellinen tarve on.
Martalle syötin vadelmanlehtitabletteja, tuloksena oli 6 pentua, helppo synnytys ja erittäin hyvin lapsiaan hoitava narttu. Todellisuudessahan en tiedä miten paljon kyseinen yrtti kaikkeen vaikutti, Martta kun oli ensisynnyttäjä. Jatkossa kyllä aion tiineille nartuille lisätä ruokavalioon vadelmanlehtitablettia, D-vitamiinia ja auringonkukkaöljyä.
Kirja sinällään oli vähän pettymys muun kirjoituksen osalta; teksti oli kyllä hyvin luettavaa mutta turhankin ehkä selkeää minun makuun. Vitamiinit osuus oli tosiaan hyvä ja selvästi kirjotettu vitamiinien vaikutus koiraan. Muu kirjotus oli vähän turhankin ympäripyöreää. Suosittelen silti tutustumaan kirjaan. Oma suosikkini on edelleenkin Malin Ekblom "koiran luonollinen ruokinta".
Kommentit
Lähetä kommentti